Barokkia rokimmin

Konsertit | Turun Sanomat 03:31

KONSERTIT

Turun filharmonikot:

4.2.2016, Konserttitalossa,

Tomas Djupsjöbacka, kapelli-

mestari, Minna Pensola, viulu.

Tupa oli täynnä uteliaita aloittelijoita. Ohjelmassa oli Antonio Vivaldia (1678–1741), Barberia (1910–1981) ja Musorgskia (1839–1881). Viulisti Minna Pensola on omistautunut klassisen musiikin ilosanoman levittämiselle laajemmalle yleisölle. Hän esitti Vivaldin Vuodenajoissa rokimpaa barokkia jousiorkesterin, cembalon ja luutun kera melkeinpä punk-asenteella. Hän otti teoksen humoristisuudesta kaiken irti – tempollisia vapauksia runsaan liioitellusti. Soitossa oli spontaanisuutta, eloisuutta, intensiivistä läsnäoloa ja rajoja rikkovaa rohkeutta, soinnillisia liukumia, monipuolista viulistista virtuositeettia.

Samuel Barberin adagio jousille op. 11 kaartui ilmoille edesmenneen Ulf Söberblomin muistoksi. Kappale kuuluu surumusiikin kestosuosikkeihin, joka on suurelle yleisölle TV:stä tuttu. Tulkintakin oli aivan kelvollinen, harras ja konstailematon. Onnistunut siirtymä Vivaldin maailmasta päinvaistaiseen mielenmaisemaan.Jorma Härkönen liittyi 1990-luvulla sellaisten herrojen kuin Ravel ja Rimski-Korsakov seuraan Musorgskin Näyttelykuvien sovittajana. Alun perinhän on kyse pianoteoksesta. Turussa kuultiin Härkösen versio jousistolla, muutamalla puhaltajalla ja lyömäsoittajalla. Tomas Djupsjöbackalla on erittäin tarkka musiikillinen värikorva. Pienemmässä orkesterikokoonpanossa myös lyömäsoittaja pääsi oikeuksiinsa – tyylikkään musikaalista.

JOHANNA TIENSUU

Ihminen uskontojen ja politiikan ristipaineessa

Kirjat | Turun Sanomat 3.2.2016 03:31

KIRJAT

Amin Maalouf: Siipirikko mies.

Suom. Lotta Toivanen.

Gummerus. 345 s.

Syystalven räntäsateesta on mukava matkustaa nojatuolimatkalle eksoottiseen 1830-luvun Libanoniin, vaikka se onkin erilaisten valtapyrkimysten näyttämö. Amin Maaloufin (s. 1949) romaanin Siipirikko mies tapahtumapaikkana on kylä, jossa valtaa pitää itsevaltainen sheikki, ja hänen varjossaan toisiaan kyräilevät protestantit ja katoliset maroniitit. Libanonissa syntynyt ja Ranskassa asuva Maalouf taitaa koukuttavan tarinankerronnan, joka aktivoi lukijan mielikuvitusta ja aistimuistoja. Maalouf tunnetaan Suomessa erityisesti monen Kaija Saariahon oopperan libreton kirjoittajana.

Siipirikko mies perustuu löyhästi Maaloufin suvun tarinaan. Sen tarkoitus ei ole nostalginen tarinointi vaan se kasvaa vaikuttavaksi pasifistiseksi kannanotoksi tilanteeseen, jossa yhteiskunta ajautuu jatkuvasti uusiin konflikteihin. Vallasta kilpailevat sheikki ja emiiri, joiden taustalla ovat eurooppalaisten 1800-luvun suurvaltojen, Ranskan ja Englannin, valtapyrkimykset Lähi-idässä. Katolinen Ranska ja protestanttinen Englanti tukevat kumpikin omia edustajiaan Maaloufin suvun kotikylässä, missä sheikki on katolinen.

Päähenkilö Tanios asettautuu teini-ikäisenä saranakohtaan katolisten ja protestanttien välille, eivätkä kaikki kyläläiset enää hyväksy häntä. Uskonto itsessään jää taka-alalle, eikä hänen asemansa ongelmallisuus johdu hengellisistä vaan poliittisista syistä. Tilanteen kärjistyessä Tanios joutuu lähtemään pakolaiseksi. Ehkä juuri poissaolon vuoksi kotikylää kuvataan kovin aistivoimaisesti ja kaihoisasti.

Muodonmuutos fyysisen teatterin ja tanssin keinoin

Teatteri | Turun Sanomat 30.1.2016 03:31

TEATTERI

Muodonmuutos.

Ensi-ilta 27.1. Amos, Svenska

Teatern. Dramatisointi Christof

fer Mellgren, ohjaus Carl Knif,

lavastus Erik Salvesen, pukusuun-

nittelu Karoliina Koiso-Kanttila,

maskeeraus ja hiukset Pirjo Risto-

la, valosuunnittelu Tom Laurmaa,

äänisuunnittelu Janne Hast.

Rooleissa Patrick Henriksen, Mi-

sa Lommi, Niklas Åkerfelt, Simon

Häger, Anna Stenberg.

Viime vuosina musikaaleihin panostaneen Svenska Teaternin ohjelmistossa on nyt kiinnostavia poikkitaiteellisia avauksia. Kirjallisuuden klassikko Muodonmuutos saa fyysisen teatterin ja tanssin keinoin upean näyttämösovituksen.

Franz Kafkan niminovellissa (1915) työntekoon, perheen elättämiseen ja ulkoisiin vaateisiin elämänsä perustava kauppamatkustaja, ”johtajan elukka”, Gregor Samsa muuttuu jättimäiseksi syöpäläiseksi.Tanssija ja koreografi Carl Knifin ohjaama ja yhdessä näytelmäkirjailija Christoffer Mellgrenin kanssa dramatisoima teos pureutuu hienosti muodonmuutoksen vaikutuksiin perhesuhteissa.Muodonmuutos ilmentää, mitä seuraa kun muuttuu itselleenkin vieraaksi, jota läheinen ei enää tunnista, ymmärrä ja lakkaa siksi kommunikoimasta. Mitä tapahtuu, kun ihmisarvo määrittyy kapeasta hyödyn näkökulmasta ja miten käy ”oliolle, joka ei kelpaa edes uhriksi, on vailla merkitystä ja tarkoitusta”.Surrealistisen novellin lakoninen kerronta jättää tilan tulkitsijan kuvittelulle. Dramatisoinnin kehollistaminen, kokonaisvaltainen visualisointi ja äänimaisema luovat tästä tilasta omintakeisen ja esteettisesti vaikuttavan todellisuutensa.

Fyysisen muodonmuutoksen aiheuttamat psyyken ja sosiaalisten suhteiden impulssit saavat herkullisen ilmaisunsa. Marionettimainen liike ilmentää sosiaalista dynamiikkaa, kuten yleisiin odotuksiin ja toisten tahtoon mukautumista sekä myös itsekkyyttä. Kontrasti eläimelliseen ilmaisuun luo vahvan jännitteen. Draaman kaari kohdentuu sisarsuhteeseen, jossa toisensa kohtaavina vuorovaikutuksen hetkinä ilmaisu on herkän vapautunutta.

Haku »